Palaa, palaa! (1967)

Pikkukaupungin palokuntalaiset juhlistavat entisen jäsenensä 86-vuotispäiviä, järjestävät arpajaiset ja kauneuskilpailun. Kaikki mikä on mennäkseen menee pieleen. Ryyppy maistuu joillekin liikaa, vastahakoiset ’’missit” pitää pakottaa näytteille puoliväkisin, ja arpajaisvoitoilla on ottajansa. Kunnianarvoisa julkisivu rapistuu, ja takaa paljastuu inhimillisten heikkouksien ja kaksinaismoraalin kirjo. Rehellisyys ei peri maata.

Palaa, palaa! on herkullinen satiiri ja tapainkomedia, jonka poliittista piilotasoa ei tarvitse kaivaa kovin syvältä. Politbyroon kommunistit ja systeemiä pönkittävät byrokraatit löysivät kätketyn sanoman ja näkivät itsensä peilistä, eivätkä pitäneet näkemästään. Elokuva siis kiellettiin tuoreeltaan. Vuoden 1968 alussa Dubček kumosi sensuurin ja salli sananvapauden, ja tästä elokuvasta tuli Tšekkoslovakian kaikkien aikojen suosituin. Sille naurettiin lujaa, kunnes neuvostopanssarit jyräsivät elokuussa Prahaan ja Forman siirtyi länteen.

Palaa, palaa! on viisas, surkuhupaisa, arkirealistinen elokuva, jossa henkilöjä tilannekomiikka kukkii. Ammatti- ja amatöörinäyttelijät pelaavat saumattomasti yhteen ja luovat hykerryttävän henkilögallerian. Elokuva kuuluu ohjaajansa hauskimpiin, ja on myös aikakautensa ilmapuntarina avainteos. (Markku Varjola)